Siirry sisältöön

Raamattuavain

Tästä arkistosta löydät Raamattuavain -ohjelman jaksot vuosilta 2008-2022.

Näkökulmia rukoukseen, Ulpu Lappi

Oikeanlainen rukous

Kun rukoilette, antakaa anteeksi

Rohkea rukous

Esirukouksen voima

Toisenlainen rukousvastaus

Jumalan lupauksia sinulle, Laura Järvinen

Lupaus pelastuksesta
Tässä opetussarjassa tutustumme muutamiin Jumalan sinullekin antamiin lupauksiin. Ensimmäisenä vuorossa on lupauksista suurin, pelastus. Jumala on luvannut pelastaa ne, jotka häntä avuksi huutavat (Ps. 50:15). Tämän pelastuksen hän tarjoaa sinulle lahjana, ilman, että olet sitä ansainnut.

Lupaus johdatuksesta
Jumala on kiinnostunut meistä myös sen jälkeen, kun hän on saanut lahjoittaa meille pelastuksensa. Hän lupaa johdattaa meitä elämän matkalla. Tähänkin lupaukseen saat luottaa silloinkin, kun johdatus tuntuu olevan hukassa ja suunta kadoksissa.

Lupaus rauhasta
Jeesus sanoo: ”Minä jätän teille rauhan.” Kuitenkin elämä on monesti kovin rauhatonta. Jeesus jatkaa: ”Oman rauhani minä annan teille, en sellaista jonka maailma antaa.” Jeesuksen antama rauha on siis jotain muuta kuin se, mitä rauhalla olemme yleensä tottuneet ajattelemaan. Se on rauhaa, joka Jeesuksella on Isä Jumalan kanssa.

Lupaus ikuisesta elämästä
Jumala on luvannut omilleen ikuisen elämän, joka alkaa jo täällä ajassa. Tämä lupaus tuo elämäämme toivon ja valon, joka kantaa niin iloissa kuin suruissakin.

Lupaus Jumalan läsnäolosta
Jeesus sanoi: ”Minä olen teidän kanssanne kaikki päivät maailman loppuun asti.” Monesti kaipaamme Jumalan läsnäolon tuntua konkreettisena tunnetilana. Sanassaan Jumala lupaakin olla kanssamme, mutta tavat eivät välttämättä liity tunteisiimme ja kokemuksiimme mitenkään. Jumala kyllä tuntee meidät ja tarvittaessa antaa myös läsnäolonsa kokemuksia. Mutta silloinkin, kun näin ei ole, saamme luottaa hänen lupaukseensa, tässäkin asiassa.?

Ylösnousemus, Raimo Lappi

Ylösnouseminen kuolleista on kristinuskon keskeinen ja ainoalaatuinen totuus. Jeesuksen kuoleman voittamisen ja ylösnousemuksen perusteella kaikki ihmiset nousevat kerran kuolleista. Tämä ei kuitenkaan merkitse kaikkien pelastumista ja pääsemistä taivaaseen. On erikseen Jeesukseen uskovien eli vanhurskasten ylösnousemus ja jumalattomien eli väärien ylösnousemus. Ylösnousemuksen seurauksena iäisyydessä niin taivaassa kuin kadotuksessakin on ruumiillisia ihmisiä.

Ylösnousemus –sovituksen sinetti
Kuolleista ylösnouseminen on kristinuskon ainoalaatuinen totuus. Jeesuksen sovituskuolema ja ylösnousemus muodostavat evankeliumin. Joka kieltää ylösnousemuksen, hänen koko uskonsa on turha. Vain tähän aikaan keskittyvä usko on itsepetosta.

Ylösnousemuksen todisteet
Kristinuskon totuudellisuus pysyy yksin Raamatun ilmoituksen varassa. Näin on myös ylösnousemususkon kohdalla. Kuitenkin Jeesuksen ylösnousemuksesta on myös muita todisteita esimerkkinä se muutos, mikä tapahtui ylösnousseen Jeesuksen kohdanneitten oppilaiden rohkeudessa helluntain jälkeen. Myös Torinon käärinliinan alkuperään liittyvät tieteelliset tutkimukset antavat uusia näkökohtia sen aitoudesta.

Ylösnousemuksen merkitys ja vaikutukset
Jeesuksen ruumiillinen ylösnousemus on yleisen ylösnousemuksen perusta. Herättämällä Jeesuksen kuolleista Jumala vahvisti hänen sovituskuolemansa. Ristillä ja kuolleista herätettynä Jeesus on voittanut Pahan vallan.

Uskovien ja epäuskoisten ylösnousemus
Kaikki ihmiset herätetään kuolleista. Se tapahtuu vaiheittain Jumalan ilmoittaman suunnitelman mukaisesti. On ensimmäinen, vain uskovia koskeva ylösnousemus. Lopulta kaikki, myös jumalattomat, nousevat kuolleista, mutta tuomiolle ja kadotukseen.

Välitila ja ruumiin ylösnousemus
Ihmisen ruumiillisen kuoleman ja ylösnousemuksen ja viimeisen tuomion välistä aikaa ja olotilaa nimitetään välitilaksi. Ihmisen ruumis on silloin haudassa ja henki tuonelassa. Uskovan henki odottaa iloiten ylösnousemusta tuonelan paratiisissa, josta hän lopulta siirtyy iäiseen iloon taivaaseen. Epäuskoisen henki odottaa kauhulla tuonelan ”vaivan paikassa” viimeistä tuomiota, ja lopullista kadotusta. Ylösnousemuksessa uskovat saavat uuden kirkastetun ruumiin. Myös jumalattomat nousevat ylös ruumiillisesti.

Risti, voiton merkki, Pirkko Valkama

Risti, voiton merkki
Tutussa hengellisessä laulussa lauletaan kertosäettä: ”risti vaan risti vain kerskaus on mulla”. Monet hengelliset laulut ja virret kuvaavat ristiä voitonmerkkinä. Voitonmerkki se onkin – jokaiselle kristitylle. Tästä voitonmerkistä puhumme tässä opetussarjassa.

Risti – maailman historian keskipiste
Tiesitkö, että samalla tavoin kun me katsomme taaksepäin ristiin, kiittäen Jeesuksen ristinkuolemasta, Vanhan testamentin aikana eläneet Jumalan omat katsoivat eteenpäin ristiin, odottaen sitä hetkeä, jolloin Jeesus kantaa heidän syntinsä ja valmistaa heille pääsyn ikuiseen elämään.

Jumala oli Kristuksessa ja sovitti maailman itsensä kanssa
Ulkonaisesti ajatellen Jeesuksen ristinkuoleman aiheutti juutalaisten johtajien viha ja kateus ja roomalaisen maaherran, Pilatuksen, heikkous, mutta Raamattu osoittaa meille selvästi, että kaikessa oli takana Jumalan suunnitelma meidän pelastamiseksemme: ”Jumala oli Kristuksessa ja sovitti maailman itsensä kanssa”.

Jo ennen maailman perustamista
Tiesitkö, että Jumala on valmistanut meille pelastuksen jo ennen kuin hän loi tämän maailman ja ensimmäisen ihmisen? Esimerkiksi Ilmestyskirjassa sanotaan, että kaikkien pelastettujen nimet on kirjoitettu teurastetun Karitsan elämänkirjaan jo ennen maailman luomista.

”Se on täytetty”
Jeesuksessa Jumala tuli osalliseksi lihasta ja verestä, että hän voisi kuolla, tehdä lihassa sen mitä hän ei voinut tehdä henkenä: kantaa meidän syntimme ruumiissaan ja siten kukistaan Saatanan.

Rukousvastauksia, Aija Sairanen

Esirukous läheisen puolesta (Abraham). 1 Moos 18-19
Saatamme rukoilla paljon, mutta huomaammeko, miten Jumala vastaa? Nopeasti saadut myönteiset vastaukset huomaamme – ja ehkä kiitämmekin niistä. Mutta entä ne vastaukset, jotka saamme ehkä vasta vuosien kuluttua. Tai kun Jumala vastaa toisin kuin odotimme.

Oman elämän kipeän asian tuominen Jumalan eteen (Hanna). 1 Sam 1
Lapsena ja nuorena haaveilemme mukavasta ammatista, mielekkäästä työstä, perheestä lapsineen, harrastuksista, matkoista, menestyksestä urheilijoina tai taiteilijoina. Ani harvan elämä toteutuu nuoruudessa tehdyn käsikirjoituksen mukaisesti. Toteutumattomat haaveet voivat muuttua pettymyksiksi, elämän kipeiksi asioiksi. Näin kävi Hannalle.

Langenneen rukous (Daavid). 2 Sam11-12, Ps 51
Jumala vertasi myöhempiä hallitsijoita yleensä Daavidiin, koska Daavid halusi palvella Jumalaa ehyellä sydämellä. Voiko syntinen ihminen palvella Jumalaa ehyellä sydämellä?

Viisas rukous (Salomo). 1 Kun 3
Abraham rukoili Sodomalle ja Gomorralle, ja etenkin Lootille pelastusta. Hanna vuodatti sydämensä Jumalan eteen lapsettomuuden takia. Daavid tunnusti rankkojen lankeemusten jälkeen syntisyytensä Jumalalle. Tässä osassa tutustumme, mitä nuori Salomon rukoili, kun astui valtaistuimelle hallitsemaan Israelin suurta kuningaskuntaa.

Vaikein rukous (Jeesus). Matt. 26:38-44, Hepr. 5:7
Jeesus opetti Isä Meidän rukouksen. Monelle tuon rukouksen vaikein pyyntö on:” Tapahtukoon sinun tahtosi.” Tämän pyynnön kanssa myös Jeesus paini kiirastorstaiyönä.

Elämää Isolla Eellä – Efesolaiskirje, Anssi Savonen

Kuuntele myös muut ”Elämää Isolla Eellä” -opetussarjan opetukset.

Johdanto Efesolaiskirjeeseen
Millainen kirjoitus on Paavalin kirje efesolaisille? Tutustumme tässä osassa hieman olosuhteisiin, joissa Efeson seurakunta Jeesusta seurasi.

Jumalan pelastussuunnitelman ihanuus
Efesolaiskirjeen ydin on Jumalan ihmeellisen pelastussuunnitelman esittely. Vaikka Paavali oli kirjoittaessaan vankilassa, hän oli sydämeltään kuin vapaa mies. Niin paljon Jumalan ihmeellinen suunnitelma häntä sytytti.

Kristuksen ruumis
Tässä osassa Anssi kertoo seurakunnasta ja siitä, kuinka Jeesus seurakunnan päänä huolehtii Kristus-ruumiin tasapainosta ja hyvinvoinnista.

Elämää valon lapsina
Tässä osassa; Paavalin käytännön ohjeita hyvään elämään. Annamme Jumalan sanan valon näyttää Kristuksen mahdollisuuksia valon lasten elämässä.

Taistelu pahaa vastaan
Tässä osassa tarkastelemme Raamatun vaatekaappia ja sovittelemme Jumalan lupaamaa sotavarustusta, tämän päivän vaivaan sekä taistoihin.

Kristinoppi: Uskonelämä, Veijo Olli

Opetussarja Kristinopista. Täältä löydät sarjan muut ilmestyneet osat.

Elämää uskossa, Jumala kutsuu
Ihminen voi elää elämäänsä täysin välinpitämättömänä Jumalasta. Tätä tilaa kutsutaan suruttomuudeksi. Suruton kulkeutuu yhä kauemmas ja kauemmas, mutta hän ei pääse pakoon Jumalan kutsua. Jumala etsii meitä kaikkia ja antaa etsikkoaikoja.

Elämää uskossa, herääminen
Kun ihminen kohtaa Jumalan, hänen tulee päästä sisään Jumalan lapseksi. Herääminen on pysäyttävä hetki, ihminen näkee todellisen tilansa Jumalan edessä. Tähän synnin hätään on saatava apu.

Elämää uskossa, pyhitys
Oma syntisyys ajaa päivittäiseen parannukseen, Jumala tekee meissä pikkuhiljaa työtään. Jumala rakkaudessaan tahtoo pyhittää meidät.

Elämää uskossa
Elämä uskossa kaipaa hoitamista, kuten kaikki, mikä on tarkoitettu kasvamaan. Kristinoppi kertoo, miten uskonelämää tulee hoitaa.

Elämä uskossa, rukous
Rukous on Jumalan lapsen hengittämistä, luonnollinen osa arkea. Rukouksella on selkeä ja todellinen kohde. Rukoilemme elävää kolmiyhteistä Jumalaa. Rukouksia on monen tyyppisiä ja Jumala kuulee rukouksemme.

Jeesus Jesajan kirjassa, osa 5/5, Pirkko Valkama


”Jeesus Jesajan kirjassa” on viisiosainen opetussarja raamattukouluttaja, TM, Pirkko Valkamalta. Opetussarjan muut osat löydät täältä.

Herran kärsivä palvelija
Jesajan luku 53 on yksi Vanhan testamentin hämmästyttävimpiä lukuja. Siinä Jesaja kuvaa Jeesuksen elämää, kärsimyksiä ja voittoa aivan kuin hän olisi elänyt Jeesuksen aikana ja ollut paikalla näissä tapahtumissa.

Ihmisten torjuma
Miksi niin monet Jeesuksen aikalaiset kieltäytyivät uskomasta häneen ja miksi edelleen niin harvat vastaanottavat evankeliumin ilosanoman.
Tätä pohdimme Jesajan kirjan luvun 53 äärellä.

Meidän rikkomustemme lävistämä
Useimmat Jeesuksen aikalaisista ajattelivat, että Jeesus joutui kärsimään omien syntiensä tähden, koska hän oli väittänyt olevansa Jumala. Jesaja korostaa, että hänet lävistettiin meidän rikkomustemme tähden. Tutkimme edelleen Jesajan lukua 53 raamattukouluttaja Pirkko Valkaman opastuksella.

Jumala oli Kristuksessa ja sovitti maailman itsensä kanssa
Miksi Jumala tuli ihmiseksi? Hän tuli, jotta hän voisi kuolla. Jeesus tuli kantaakseen ristillä meidän syntimme, valmistaakseen meille pelastuksen.

Se on täytetty
Jeesus sanoi vähän ennen kuolemaansa: Jos vehnänjyvä ei putoa maahan ja kuole, se jää vain yhdeksi, mutta jos se kuolee, se tuottaa runsaan sadon. Tästä sadonkorjuusta puhuu myös Jesaja. Tässä osassa katsomme Herran kärsivän palvelijan kärsimyksen ja kuoleman seurauksia.

Kristillinen jumalanpalvelus – taivas maan päällä, Markus Korri

Kristillisen jumalanpalveluksen juuret juutalaisuudessa
Katsaus juutalaiseen jumalanpalveluselämään avaa meille yhteyden omaan jumalanpalveluskulttuuriimme.

Ehtoollinen – seurakunnan elämän keskus
Miten meidän tulisi ymmärtää ehtoollisen merkitys seurakuntaelämän keskuksena? Katsomme apostoliseen aikaan ja löydämme vastaukset sieltä.

Millainen oli luterilainen jumalanpalvelusuudistus?
Luther uudisti omana aikanaan katolista jumalanpalvelusta. Mikä siihen ajoi ja mitä voimme tuosta uudistusprosessista oppia?

Jumalanpalveluksen ja seurakunnan järjestys on tärkeä
1. Kor. 14 Paavali painottaa sitä, että seurakunnan kokouksissa kaiken tulee tapahtua hyvässä järjestyksessä ja arvokkaasti. Mitä se käytännössä tarkoittaa tänä päivänä?

Jumalanpalveluksen osat nousevat suoraan Raamatusta
Miten voisimme ymmärtää jumalanpalvelusliturgiamme eri osia ja mitä raamatullisia perusteita niille on? Vai onko kyse vain jumittuneista kaavoista, joista on vain pakko pitää kiinni?

Miten saan uskon? Raimo Lappi

Uskon syntyminen on prosessi. Tie hengellisesti välinpitämättömästä ihmisestä uskovaksi ihmiseksi sisältää erilaisia vaiheita. Niitä on nimitetty myös armonjärjestykseksi. Joskus tapahtumat suorastaan vyöryvät nopeasti eteenpäin, kun taas monien kohdalla prosessi on hitaampi. Tässä opetussarjassa tutkimme noita vaiheita.

Suruttomuus ja Jumalan kutsu
Mitä tarkoittaa suruton? Mitä merkitsee, kun Jumala kutsuu ja miten se tapahtuu? Minkälainen on minun tilanteeni Jumalan edessä?

 

Etsikkoaika ja Jumalan kutsun hylkääminen
Aikaa, jolloin Jumala etsii ihmistä, nimitämme etsikkoajaksi. Silloin voin löytää uskon. Ihminen voi kuitenkin hylätä Jumalan kutsun. Koska vain Jumalan sana synnyttää uskon, niin käytännössä juuri kieltäytyminen Jumalan sanan kuulemisesta, on etsikkoajan hylkäämistä. Älä tee niin, vaan hakeudu kuulemaan Jumalan sanaa.

 

Herääminen ja parannus
Joka aamu heräämme unesta. Myös hengellinen herääminen on heräämistä tilasta, jossa emme tiedosta todellisuuttamme Jumalan silmissä. Heräämisessä paljastuu itsellemme väärä elämän suunta ja väärät tekomme. Herääminen on tarkoitettu johtamaan parannukseen ja kääntymykseen Jumalan puoleen.

 

Usko ja vanhurskauttaminen
Usko on väline, jolla tartutaan uskon kohteeseen. Usko ei ole itse asian olemus. Uskon kohde on Jeesus ja hänen pelastustekonsa ristillä. Usko ei ole uskottelua eikä tiedollista tai älyllistä ponnistelua vaan avautumista Jeesukselle ja sen vastaanottamista, mitä hän on tehnyt puolestamme. Kun näin syntisi tunnustaen avaudut Jeesukselle, Jumala lukee Jeesuksen teon hyväksesi eli vanhurskauttaa sinut.

 

Uudestisyntyminen, pyhitys ja uskonelämä
Pelastuksen kolme pääkäsitettä ovat vanhurskauttaminen, uudestisyntyminen ja pyhitys. Vanhurskauttamisessa Jumala julistaa syyllisen ihmisen Jeesukseen uskon tähden syyttömäksi. Uudestisyntymisessä uskosta vanhurskautettu saa hengellisen elämän Jumalalta. Pyhitys on hengellistä kasvua, joka ilmenee arkikristillisyydessämme.

 

Jumala on… Matti Viitanen

Jumala on Isä
Jumala on Isä, joka huolehtii lapsistaan. Hän on rikas antaja, joka antaa niin hyville kuin pahoillekin.

 

Jumala on Abrahamin, Iisakin, Jaakobin Jumala
Jumala on Abrahamin, Iisakin, Jaakobin Jumala. Hän ei ole kuolleitten, vaan elävien Jumala.

 

Jumala on kirkastettu Pojassaan
Jumala on kirkastettu Pojassaan. Jumala on Pyhä, joka kostaa isien pahat teot kolmanteen ja neljänteen polveen, mutta tekee laupeuden Häneen turvaaville.

 

Ehtoollisessa kohtaamme Kristuksen
Jumala on kutsunut meidät yhteyteensä. Jo alun perin Jumala loi meidät elämään yhteydessään. Ehtoollinen on yksi syvimpiä yhteyden muotoja Jumalaamme.

 

Jumala omistaa oikeuden luomiinsa
Jumala omistaa oikeuden luomaansa maailmaan.