Siirry sisältöön

Raamattuavain

Tästä arkistosta löydät Raamattuavain -ohjelman jaksot vuosilta 2008-2022.

Pimeydestä valoon, Raimo Lappi

Elämme keskikesän valon aikaa. Mutta laajalti ihmisten elämässä niin ajallinen kuin hengellinenkin pimeys lisääntyy. Jumala tahtoo herättää meitä pimeydestä valoon. Elämämme valo on hänen käskyissään. Se on Jeesuksessa, syntiemme anteeksiantajassa. Se on Pyhän Hengen kutsussa Jeesuksen luokse uuteen elämään. Rukoilemme, että tämän juhannusviikon opetukset saisivat pysäyttää ja johtaa monta pimeydestä valoon.

 

 

Valoa elämään
Hengellisessä pimeydessä elävä ihminen on tietämätön tai välinpitämätön Jumalasta ja sielunsa pelastuksesta. Vain Jumalan ilmoitus Raamatussa Pyhän Hengen opastamana voi johtaa hänet valoon eli tilanteen tunnistamisen, syntien tunnustamiseen, anteeksisaamiseen ja uskoon.

 

 

Mitä on tulla herätykseen?
Raamatun esimerkkien valossa herätys on syntiensä tuntemista, Jumalan tuomion pelästymistä, katumusta ja armon ikävää. Herätys tulee johtaa kääntymiseen Jeesuksen puoleen, muuten se jää ohimeneväksi.

 

 

Irti Jumalasta
Ihmisen sydän on vastahakoinen. Pakenemme Jumalaa. Meistä taistellaan. Jumala vetää kääntymykseen, Paholainen yrittää saada irti Jumalasta. Herätykseen tulleen ihmisen ei ole kuitenkaan helppoa päästä irti Jumalasta. Toki se on kuitenkin omaksi onnettomuudeksemme mahdollista. Herätyksen aika, etsikkoaika on lyhyt, silloin on valittava, ketä palvelee ja missä aikoo viettää iäisyytensä.

 

 

Parannus – tie iloon
Juhannus on keskikesän, valon, mutta myös herätyssaarnaaja Johannes Kastajan juhla. Parannuksen aihetta on tänäkin juhannuksena. Missä ovat aikamme herätys- ja parannussaarnaajat? Pelätään, että herätys ja parannus vievät ilon. Mutta ne tuovat ilon. Jumalan Hengen aiheuttama mielenmuutos ja anteeksiantamus aiheuttavat meissä syviä parantavia ja eheyttäviä muutoksia.

 

 

Hengen anna koskettaa
Monia ihmisiä, ehkä kaikkia, on Jumalan Henki koskettanut jossain elämän vaiheessa. Se on ollut kutsuva kosketus. On erehdys, jos olemme samaistaneet tuon kosketuksen pelastukseen. Raamatun mukaan vain ne, joita Jumalan Henki kuljettaa ja johtaa, ovat uskovia, Jumalan lapsia. Jumalan hengen kutsuvan kosketuksen tulee johtaa ihminen kääntymiseen Jeesuksen puoleen, syntien anteeksiantamuksen kokemiseen, uudestisyntymiseen ja tietoisten syntien hylkäämiseen ja Jeesuksen seuraamiseen, jotta olisimme Jumalan lapsia.

 

Kristinoppisarja: Seurakunta – Kristuksen ruumis, Tuisku Winter

Israelin kansa esimerkkinä seurakunnasta.
Jumala teki liiton valitsemansa kansan kanssa ja johdatti tätä kansaa eri vaiheiden läpi. Jumala ilmestyi oman kansansa pariin ja antoi kansalle oman Sanansa. Jumalan kirkkaus ja voima sai myös tulla näkyväksi nimenomaan Israelin kansan parissa jonka Jumala oli valinnut omaisuuskansakseen. Jumala johdatti kansaansa uskollisesti. Tämä on myös esimerkkinä siitä, miten seurakunta on kutsuttu elämään ja kuinka Jumala johdattaa kansaansa tänään.

 

Ulos kutsutut
Kreikankielen sana jonka me käännämme kirkoksi tai seurakunnaksi juontuu verbistä joka tarkoittaa ”ulos kutsuttu / huudettu”. Sana kuvaa hyvin seurakuntaa eli Kristuksen ruumista. Seurakunta koostuu ihmisistä jotka ovat kutsuttuja maailmasta elämään Jumalan valtakunnasta käsin.

 

Ykseys seurakuntaruumiissa
Jeesus rukoilee, että hänen omansa olisivat yhtä. Miten tämä ykseys toteutuu? Ykseys toteutuu ennen kaikkea elämällä Jeesuksen yhteydessä ja syventyen Hänen tuntemisessaan. Kristillinen yhteys ei siis toteudu tekemällä kompromissia Raamatun kanssa.

 

Alkuseurakunta
Tässä osuudessa tutustumme alkuseurakunnan elämään ja toimintaan. Mitkä olivat ominaispiirteitä ensimmäisessä seurakunnassa ja mitä voimme tästä meidän ajallemme.

 

Seurakunta ja Kristuksen ruumis tänään
Pohdimme seurakuntaa ja kristillistä elämää erityisesti soveltaen sitä tähän aikaan. Tutustumme miten seurakunta on muotoutunut eri tilanteissa ja paikoissa eri tavalla. Mitä voimme oppia seurakunnan historiasta ja miten Jumala haluaa seurakuntaansa tänään johdattaa?

 

Itkun aika, Eija Suominen

Itku Raamatussa
Kaikella on määräaikansa. Jokaisella asialla on aikansa taivaan alla. Aika on itkeä ja aika on nauraa. (Saarn.3) Oma aikamme korostaa postiivisuutta ja iloa, mutta Raamattu puhuu yllättävän paljon itkusta ja itkemisestä, surusta ja murheesta. Profeetta Jeremiaa kutsutaan särkyneen sydämen profeetaksi ja Daavid toteaa kyyneleiden olleen hänen leipäänsä päivin ja öin psalmissa 42.

 

Haagar – Itkevä äiti
Kun Vanhan testamentin Haagar vuodatti katkeria kyyneleitä, sydän surusta raskaana ja epätoivosta nääntymäisillään ainoan poikansa tähden, armahti Jumala häntä ja hänen poikaansa, ja lähetti enkelin avuksi. Mikä sinun on Haagar? Älä pelkää, sillä Jumala on kuullut pojan äänen sieltä, missä hän on.(1 Ms.21:17). Haagarin tarina rohkaisee meitä tämän päivän äitejä, jotka murehdimme lapsiamme.

 

Aabraham – Parkuva patriarkka
Israelin patriarkka Aabraham suri syvästi vaimoaan Saaraa, joka kuoli 127 vuoden ikäisenä. Itkiessään rakkaan vainajansa äärellä, hänellä saattoi olla kaksikin syytä suruunsa. Ensimmäinen syy oli tietysti suunnaton ikävän ja yksinäisyyden tunne; mutta kyyneleet saattoivat vieriä myös katumuksen tunteen johdosta. Sillä kuolema usein nostattaa esiin menneet, jo anteeksiannetutkin vääryydet ja laiminlyönnit.

 

Jeesus – Vapahtaja, joka itki
Myös Jeesuksen kerrotaan itkeneen. Hän itki ystävänsä Lasaruksen kuoleman johdosta. Hebrealaiskirjeessä kerrotaan, että hän uhrasi rukouksia ja anomuksia Jumalalle voimakkain huudoin ja kyynelin. Ja pääsiäisjuhlille mennessään hän itki. Hän tiesi, että Jerusalemissa odotti risti; ja hän tiesi, että tuo Jumalan pyhä kaupunki tullaan pian hävittämään maan tasalle, koska se ei tuntenut etsikkoaikaansa – ja hän itki.

 

Kyyneleet kuivataan – itkun aika on ohi
Apostoli Johannes sai vanhoilla päivillään kurkistaa sen verhon läpi, mikä jakaa näkyväisen ja näkymättömän, nykyisen ja tulevan maailman. Näyssä Jumala näytti hänelle valtakunnan, jonka sisäpuolelle ei astu suru eikä murhe, kipu eikä kuolema. Ja hän kuuli Jumalan lupaavan, että Jumala itse tulee pyyhkimään kaikki kyyneleet omiensa silmistä niin, etteivät ne koskaan enää vuoda.

 

Särjetyt sydämet, Mika Tuovinen

Särjetty sydän osoittaa kutsumuksemme

 

Särkynyt oman kansan tähden

 

Maailman valloittaminen Jeesuksen rakkaudella

 

Jumalan seurakunnan hyvinvointi

 

Jumalan särkynyt sydän

 

Taivaasta maan yli tuulee, Hannu Uusmies

Puhalla Jumalan tuuli!

 

Tuuli puhaltaa missä tahtoo

 

Mitä heräämisessä tapahtuu?

 

Vehnänjyväntie

 

Jumalan mielen mukainen murhe

 

Yllätysten Jumala, Matti Viitanen

Ystäviä vai vihollisia?

 

Niin kuin kylvää, niin niittää, vai?

 

Ei tässä näin pitänyt käydä!

 

Huutaa ja huutaa, saiko Job vastauksen?

 

Tiukka seula

 

Se toinen, Aija Sairanen

Luomakunnan tärkeimmät naiset
Tässä opetussarjassa otamme joka opetuksessa pari Raamatun persoona, joissa on jotain yhteistä. Ja jotain ratkaisevalla tavalle erilaista. Teemanamme on ”Se toinen”. Ehkä löydämme heistä sielun veljiä tai siskoja, joiden kanssa voimme pohtia omia elämämme arvoja ja Jumalasuhdetta. Ensimmäisessä opetuksessa ovat luomakunnan tärkeimmät naiset, Eva ja Maria.

 

Kahdenlaista katumusta
Israelin kaksi ensimmäistä kuningasta olivat Saul ja Daavid. Heidän seurassa pohdimme, että etsimmekö ensisijaisesti ihmisten vai Jumalan hyväksymistä?

 

Veljekset kuin ilvekset
Kaksi ehkä tunnetuinta Jeesuksen vertausta ovat kertomus Tuhlaajapojasta ja Laupias samarialainen. Molemmat vertaukset luetaan yleensä rippikouluissa. Tällä kertaa menemme vertausta Tuhlaajapojasta ja isoveljestään vähän syvemmälle. Hyvinkin erilaisilta vaikuttavat veljekset voivat olla yllättävän samanlaisia.

 

Kolme Jeesuksen kieltäjää
Tässä osassa on jokeri. Kahden vaihtoehdon sijaan kuljemme kolmen Jeesuksen opetuslapsen seurassa pääsiäisen tapahtumia. Oliko Pietarin, Johanneksen ja Juudaksen erilainen kohtalo “kohtaloa” vai jotain muuta?

 

Kaksi esikoista
Raamatun kaksi merkittävintä persoona ovat Adam ja Jeesus. Samalla voisimme todeta, että kaksi Raamatun merkittävintä puutarhaa olivat Eeden ja Jeesus. Näissä puitteissa tehtiin koko ihmiskunnan näkökulmasta ratkaisevia valintoja.

 

Valmis taistelemaan, Tuisku Winter

Johdanto

 

Jumalan valmistama taisteluvarustus – Pelastuksen kypärä

 

Vanhurskauden haarniska, totuuden vyö

 

Hengen miekka, Uskon kilpi

 

Alttiuden jalkineet, päätös

 

Kristinoppisarja: Pyhä Henki Puolustajamme, Henri Haataja

Pyhä Henki on yksi Jumalan kolmesta persoonasta

 

Pyhä Henki – Jumalan nimi, ominaisuudet ja teot

 

Pyhän Hengen toiminta

 

Pyhä Henki näyttää synnin ja vanhurskauden

 

Pyhä Henki suo lahjoja

 

Miten kertoa Jeesuksesta, Raimo Lappi

Jeesus antoi omilleen tehtävän olla hänen todistajiaan sanoin ja teoin. Jokainen uskova on Jumalan työtoveri, pelastussanoman välittäjä. Tällä viikolla käsittelemme, miten me voimme yksityisinä uskovina omassa elämänpiirissämme toteuttaa tätä tehtävää.

Tarvitsemme näkyä kadotusta kohti kulkevista lähimmäisistämme
Jeesukseen uskovan tulee löytää Raamatun selvästä ilmoituksesta näky, että ilman syntien anteeksiantamusta ja henkilökohtaista uskoa Jeesuksen ristinuhriin, lähimmäisemme kulkevat kohden iankaikkista kadotusta. Ilman tätä uskon vakaumusta me tuskin lähdemme mukavuusvyöhykkeeltämme viemään pelastuksen sanomaa lähimmäisillemme.

 

Miten tullaan uskoon tänään?
Evankeliumin sanoma välittyy tutkimustenkin mukaan parhaiten ihmissuhteiden ja henkilökohtaisten kontaktien kautta. Jokaisella uskovalla on kutsu olla omassa elämänpiirissään ilosanoman välittäjä. Uskovien ei pidä eristäytyä omiin joukkoihinsa vaan olla Jeesuksen todistajana maailman keskellä.

 

Jeesuksesta kertominen elämäntavaksi
Moni uskova kipuilee, miten toteuttaa uskoa arjessa ihmisiä kohdatessaan, kun ei ole evankelistan tai evankelioimisen armolahjaa. Uskova on viides evankeliumi, jonka elämää hänet uskovaksi tietävät tarkkailevat. Seuraavassa on muutamia askeleita elämäntavasta Jumalan työtoverina.

 

Erilaisia sanoman välittämisen keinoja
On monia keinoja viedä evankeliumia eteenpäin yksityisesti omassa elämänpiirissämme. Jokaisella on mahdollisuus johonkin niistä ja useampaankin. Meitä ei ole tarkoitettu elämään vain itsellemme, vaan Herralle ja lähimmäisillemme.

 

Miten minä löysin uskon
Raimo kertoo oman tiensä uskoon. Myös sinä voit avata sydämesi Jeesukselle.

 

Herätys, Kai Niemelä

Kuuletko huminan?
Herätys. Sitä kaivataan. Sitä toivotaan. Sitä odotetaan. Herätys herättää monenlaisia tunteita innostuksen ja pettymyksen välillä. Elämme ajanjaksoa, jossa inhimillisesti ajatellen herätyksen puhkeaminen on mahdotonta, mutta Jumala ei ole koskaan kaivannut ihanteellisia olosuhteita voidakseen toimia.

 

Herran pelossa
Herätyksen vaikutukset ovat vaihdelleet historian aikana, mutta kun herätys puhkeaa, se näkyy, kuuluu ja muuttaa ihmisiä ja kansakuntia. Mutta jaksammeko me vielä uskoa, rukoilla ja toimia, jotta saisimme nähdä maassamme Jumalan vuodattaman herätyksen ja sen myötä yhä useamman suomalaisen pelastuvan?

 

Rukouksen voima
Joku on joskus sanonut, että ”me rukoilemme ikään kuin kaikki riippuisi Jumalasta ja toimimme ikään kuin kaikki riippuisi meistä.” On aika rukoilla ja on aika tehdä työtä. Monien herätysten taustalla vaikutti Jumalan herättämien uskollisten esirukoilijoiden joukko, jotka pyysivät lannistumatta Jumalaa ilmestymään voimassaan.

 

Missä viivyt?
Meidät on vallannut monella tapaa hengellinen lamaantuminen. Emme jaksa aina rukoilla emmekä jaksa aina uskoa, että voisimme nähdä vielä herätyksen ajan. Tyydymme vallitsevaan olotilaan ja usein toivomme myös salassa, ettemme saisi kokea herätyksen aikaa, koska se haastaa myös meidän uskomme ja uskonelämämme.

 

Jumalan voimassa
”Me tarvitsemme kipeästi sitä, että Jeesus saa herättää meidät Hengellään, sillä me emme saa omin voimin aikaan herätystä – emme edes itsemme heräämistä. Mutta jos Jumala saa murtaa meidät armossaan ja rakkaudessaan ja kun hän alkaa synnyttää sydämeemme todellista hätää hukkuvista sieluista, voi olla, että lähestymme herätyksen aikaa.

 

Kristinoppisarja: Jeesus Kristus Vapahtajamme, Jarkko Haapanen

Jumalan pelastussuunnitelma

 

Jeesus -ihminen ja Jumala

 

Jeesus parantajana ja opettajana

 

Jeesus sovittajana ja lunastajana

 

Jeesus on kuningas!

 

Kristinoppisarja: Ihminen – Jumalan kuvaksi luotu, Teijo Peltola

Kiitos kenkäparista. Jumala – minun ja koko luomakunnan Luoja

 

Yhteys poikki. Synti rikkoi yhteyden

 

Tämä elämä ei ole kaikki. Ihminen – luotu iankaikkisuutta varten

 

Sinua tarvitaan. Ihminen – luotu tehtävää varten

 

Kuuletko Jumalan kutsun?  Kutsu mielen muutokseen

 

Jeesus kohtaa luusereita, Seppo Palonen

Mitäs pätkä

 

Elämän sivusta elämän muuttajaksi

 

Toisten varassa

 

Täydellinen mokaus

 

Sydämen luuseri

 

Jesaja -Toivon profeetta, Mika Tuovinen

Toivo toivottomuuteen

 

Toivo pelastajasta

 

Toivo Herran palvelijasta

 

Toivo kansan pelastumisesta

 

Toivo tulevaisuudesta

 

En täytä mittaa, Jukka Kallioinen

Jos olet kiltti, niin…

 

Tule sellaisena kuin olet

 

Mitätön kelvolliseksi

 

Ehjä vai särkynyt

 

Keskeneräisenä armon varassa

 

Isä meidän rukous, Pirkko Valkama

Olkaa kestäviä rukouksessa
Rukous on tärkeä osa kristityn elämää. Tässä opetussarjassa käsittelemme Isä meidän rukousta. Aluksi kuitenkin pohdimme sitä miten meidän tulisi rukoilla.

 

Isä meidän rukous
Jeesus itse antoi opetuslapsilleen Isä meidän rukouksen. Meillä on siis käytössämme Jumalan opettama rukous. Luther toteaa katekismuksessaan, että jokainen tämän rukouksen pyynnöistä on yksinkin niin suuri, että sen pitäisi haastaa meidät rukoilemaan sitä koko elämämme ajan.

 

Tapahtukoon sinun tahtosi
Me emme läheskään aina ymmärrä Jumalan tekoja, mutta voimme olla varmoja siitä, että hänen tahtonsa toteutuminen on meidän iankaikkiseksi parhaaksemme. Pyydänkö todella, että Jumalan tahto tapahtuisi, vai yritänkö saada Jumalan toteuttamaan omat toiveeni ja suunnitelmani?

 

Jokapäiväinen leipä ja syntien anteeksisaaminen
Jokapäiväinen leipä ja syntien anteeksisaaminen. Me tarvitsemme jatkuvasti näitä molempia. Ja Jeesus itse on kehottanut meitä pyytämään:  anna meille meidän jokapäiväinen leipämme, ja anna meille meidän syntimme anteeksi.

 

Päästä meidät pahasta
Elämme päivittäin monenlaisten kiusausten keskellä. Niiden avulla Saatana yrittää erottaa meitä Jumalasta. Sen tähden tarvitsemme jatkuvaa Jumalaan turvautumista. Hän on luvannut armossaan varjella meidät perille ikuiseen elämään.

 

Rakkaus on… Eija Suominen

Rakkaus on kateissa

 

Rakkaus on moniulotteinen

 

Rakkaus on anteeksiantamista ja -saamista

 

Rakkaus on löydettävissä

 

Rakkaus on Jumala

 

Laulujen laulu, Markus Korri

Johdanto kirjaan

 

Tulkinnan avaimia

 

Viittaus luomiseen

 

Rakkaus perustuu totuuteen ja vapauteen

 

Viittaus Jumalan pelastussuunnitelmaan

 

Kristinoppisarja: Raamatun Jumala, Niilo Räsänen

Olen vastuullinen tekijälleni
Syvällä sydämessään jokainen ihminen tunnistaa kaksi asiaa: On olemassa Jumala.  Ja toiseksi, koen syyllisyyttä. Tähän tietoisuuteen emme tarvitse Raamattua.

 

Tarvitsemmeko Raamatun ilmoitusta Jumalasta?
Raamattu on ennen muuta armonväline. Me tarvitsemme Raamattua, jotta me saisimme syntimme anteeksi ja voisimme pelastua.

 

”Jumalan vanhurskaus”
Vihaatko vai rakastatko Jumalaa? Riippuu siitä, miten ymmärrät sanat ”Jumalan vanhurskaus”.

 

Jumala vanhurskauttaa jumalattoman
Kun Jumala vanhurskauttaa syntisen, tapahtuu vaihtokauppa. Jeesus ottaa kantaakseen sen, mikä on sinun eli sinun syntisi. Lisäksi sinulle lahjoitetaan se, mikä on Jeesuksen eli hänen virheettömyytensä.

 

Rakastatko vai vihaatko Jumalaa?
Evankeliumi eli sanoma ristiinnaulitusta Kristuksesta on Jumalan voima.  Älä luota omaan hurskauteesi. Käännä katseesi ristiinnaulittuun Kristukseen.