”Olen halunnut oppia tuntemaan Jumalan lapsesta asti. Etsin häntä monista paikoista, ja lopulta koin löytäväni totuuden zarathustralaisuudesta. Olin kuitenkin levoton enkä saanut rauhaa sydämeeni.

Työpaikallani oli eräs henkilö, josta huokui yliluonnollinen rauha. Etsiydyin usein hänen seuraansa ja kyselin, miksi hänen luonaan oli niin helppo olla ja hengittää. Keskustelimme paljon Jumalasta, ja kerroin hänelle haluavani oppia tuntemaan Jumalan henkilökohtaisesti. Kerran hän kutsui minut kotiinsa ja sanoi, että siellä olisi muitakin ihmisiä, ja löytäisin kenties rauhan sieltä. En tiennyt meneväni kristilliseen kotiseurakuntaan…”

Voit myös lukea jutun suuressamukana.fi sivuilta